Saako olla suomalaista pähkinää?

21.4.2021

Kevät. Jokaisella talikollisella nostan maasta madon tahi kolme. Paksuja lieroja, apilan ruusukkeet ja syvät juuret, väleissä muruisaa maata.

Lieroja on paljon. Joka talikollinen nostaa ainakin yhden.

Istutan pähkinäpensaita, eli euroopanpähkinää, eli hasselpähkinää (Corylus avellana). Perinteisesti sitä kasvaa Lounais-Suomen lehdoissa, paikoin runsaanakin (vaikka elinympäristönä pähkinälehto on suojeltu, lie uhanalainen). Nyt kuitenkin ostin Vakka-Taimesta ja Mustilan Arboretumista pähkinänsiemeniä, valikoituja luonnonkantoja. Kylvin ne hiekansekaiseen kasvualustaan. Euroopasta hankitut viljelytaimet saattavat menestyä täällä nykyään myös, kiitos ilmastonmuutoksen.

Vastaistutettu Corylus avellana hedelmätarhassa.

Päärynät ja pähkinät samassa maassa. Siideriomenat tulevaa vuotta odottamassa. Kiitokset edelläni käyville tovereille, jotka tuottavat vartteita ja tilaavat parhaita lajikkeita sopivilta taimistoilta.

Pähkinälohkolla on myös ostettuja taimia.

Tämä tarha on hiekkaisella etelärinteellä. Maa on karu, mutta toisille se on etu: Erakkomehiläinen löytää kasvittomalta laikulta asuinsijan. Hiekan yllä pistiäiset surraavat juuri nyt vimmatusti kotikoloa etsien. Niiden palvelukset puiden tuholaistorjunnassa ovat minulle arvokkaat, ja niiden pölytysreisut hedelmänmuodostukselle.

Mutta saako olla suomalaista pähkinää?

Byrotekniikka uuden viljelykasvin äärellä on hieman monimutkaista: Siemenestä saan kylvää omalle pellolle, sen sallii Ruokaviraston “Yleinen lupa käyttää tavanomaisesti tuotettua lisäysaineistoa”. Mutta jos kylvän pellolle, miten varmistan etteivät jyrsijät tule syömään näitä pähkinöitä talven nälkäaikaan? Ehkäpä upotan maahan jyrsijäverkon ja katan
kylvökset myös samaisella verkolla? Nämä kasvatin kasvulavassa, jonka pohjassa oli jyrsijäverkko.

Jos sen sijaan haluan istuttaa kotimaisen taimen samaiselta listalta, on ELY-keskukselle ilmoitettava tämän taimen kasvulohkon siirtyvän siirtymävaiheeseen (SV1). Vain ”emotaimi” voi saada luvan asua luomupellolla (en tiedä mitä tämä ”emous” tarkoittaa), ja lupa on haettava ELY-keskukselta. Mutta satoa tuottamaan suunniteltu tavanomainen taimi ei saa lupaa. Se on siirrettävä. Siirtymävaihe kestää 3 vuotta, minkä jälkeen taimi on muuttunut luomukasviksi. Protokolla sisältää

  1. Lomakkeen 10 (muutosilmoitus)
  2. Kartan alueesta (peruslohkotunnus, lohkon nimi, kasvulohkon tuleva sijainti ja koko)
  3. Kirjallisen uudelleenmuotoilun luomusuunnitelmaan.

Nämä lähetetään oman alueen ELY-keskuksen vastaavalle viranomaiselle ja odotetaan. Taimien ostamisessa on tärkeää säilyttää erilaisia asiakirjoja. Kasvipassinumero on tärkeä. Erityisen tärkeä se on ulkomaisista taimista. Nämä säännöt tiukentuivat vuonna 2020.

Hanhien aamuruokailu huhtikuussa, syysjankkuroidulla nurmipellolla.

Paperityön hankaluudesta huolimatta hanhet jatkavat aamuruokailuaan hedelmätarhan aidan toisella puolen. Ne nauttivat jankkuroinnin jäljistä – maapaakun lomasta yksi kurkistaa. Toistaiseksi ovat rauhassa nuo alan lehtien parjaamat huligaanit.

 

Iiris