Tästä se alkoi: Kilpiän tilan lohkomisasiakirja vuodelta 1910.

Sijainti ja historia

Tilamme sijaitsee Lohjan Pusulassa, Töllin kylässä. Isännän suku on asunut kylällä jo yli 200 vuoden ajan.
Kilpiän tila lohkottiin Mattilan kantatilasta vuonna 1910, kun Johan Mattila myi kantatilan veljelleen ja muutti Hattulasta Tölliin. Tila on nähnyt neljän viljelijäsukupolven aikana paljon muutoksia maataloudessa ja toiminta on ollut eteenpäin menevää ja kehittävää koko toiminnan ajan. Nykyiset viljelijät panostavat maan kasvukuntoon ja luomutuotannon kehittämiseen.

Fredrik isoisosetä oli aikaansa edellä jo 1930- luvulla ja salaojitti tämän pellon. Ojitus toimii edelleen.

Toiminta-ajatus

Maan kasvukunnon hoito, ilmastonmuutoksen hillintä ja elollisen luonnon kauneus,

Kilpiän tila suunnitelmia
Salaojakartat -50 luvulta, ilmakuva 2015 ja suunnitelmat tulevaisuudesta.

monimuotoisuus ja kestävyys ovat toimintamme perusajatukset. Etsimme sosiaalisesti, kulttuurisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä työ- ja toimintatapoja. Olemme mukana kehittämässä kasvinviljelyn uusia menetelmiä muuttuvassa ilmastossa ja ympäristössä.

Kilpiän tila toimii paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Yhteistyötä tehdään mm.  Holistic Management International -neuvontajärjestön kanssa, viljelijöiden ja peltojen hyvinvoinnin kehittämiseksi. Koulutamme myös kokonaisvaltaista tilan johtamista Suomessa ja Euroopassa. Olimme aktiivisesti mukana OSMO hankkeessa, jossa kehitetään viljelijöiden osaamista maan kasvukunnon hoitoon sekä BSAG:n Hiilipilotissa, jossa sidotaan hiiltä maaperään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kehitämme peltometsäviljelyn metodeja Suomeen ja testaamme niitä jyrkillä rinnepelloilla. Olemme mukana Suomen Peltometsäviljelyverkostossa https://sites.google.com/view/puustoinenmaatalous/etusivu

Hoidamme metsiä jatkuvan kasvatuksen keinoin
(yhteistyössä Metsätietopalvelu Silmu ja Yhteismetsä Tuohi). Testaamme uusia menetelmiä ja viestimme toimivista ratkaisuista kanssaviljelijöillemme.

Toiminta kantaa myös hedelmää: WWF julisti tilan vuoden 2018 ympäristöystävällisimmäksi tilaksi.

Toiminta käytännössä

Kilpiän tilalla viljely sujuu luomuminimimuokkauksella, jossa pelto pidetään kasvipeitteisenä ja yhteyttävänä ympäri vuoden. Maata muokataan mahdollisimman vähän ja muokkaus rajoitetaan maan pintakerroksiin. Maan kasvukuntoa kehitetään mittaamalla ja havainnoimalla maaperää ja kasveja eri menetelmin. Tilan budjetista on varattu vuosittain tietty osuus peltojen ja metsien tuottavuuden lisäämiseen.

Tällä hetkellä keskeisiä kehityskohteita ovat:

  • Peltojen hyvän kuivatustilan saavuttaminen kaikilla pelloilla (lohkokohtainen kuivatus)
  • Siirtyminen 100 % uusiutuvaan energiaan traktoreissa (uusiutuva diesel), viljankuivauksessa (biokaasu) ja lämmityksessä (aurinkosähkö, puukaasutus)
  • Peltometsäviljelyjärjestelmien käyttöönotto (eroosio-, monimuotoisuus- ja vesistönsuojeluteeman kautta) ja erilaisten pähkinälajien kasvatuskokeilut
  • Infrastruktuurin selkeyttäminen: rakennusten purku tai kunnostus 2000 luvulle sopiviksi

Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteettikadon pysäyttämisellä alkaa olla kiire, mutta pyrimme Kilpiän tilalla osoittamaan, että maatalous voi olla keskeinen tekijä näiden ongelmien ratkaisemiseen. Samalla maatalous voi muuttua taloudellisesti kannattavammaksi ja sosiaalisesti mielekkäämmäksi.