Erilaisten tahojen agrometsätaloustoimijat tapasivat Kilpiän tilalla 14.6.
Iiris Savelan ja hieman myös Mattilan kirjoitus päivän annista tässä.
Kesäkuun puoliväli oli monelle agrometsätaloudesta kiinnostuneelle odotettu päivä. Silloin kokoonnuttiin Kilpiän tilalle pellon pientareelle yhteisesti suunnittelemaan, ideoimaan ja kokoamaan menneen vuoden tapahtumia.
Aamupäivä avautui keskeneräisyyden ja yhteistyön nykytanssi-ihmisääni-performanssilla, joka esitettiin autenttisissa metsäpolku-kasvimaa-ympäristöissä. Siellä, missä filosofia tapahtuu.
Tästä siirryttiin suoraan selvittelemään agrometsäverkoston toimintakenttää nykyhetkellä.
*kuva puusta*
Agrometsätalouspuuhun koottiin lehdille toimintaa, jota agrometsätalouskentällä on toteutettu ja on toteutetaan lähiaikoina. Kävi ilmi, että agrometsätalouspuun lehvästössä on havaittavissa valtavasti erilaisia pieniä ja suurempia tapahtumia! Innostavaa oli huomata, että aika moni oli juuri aloittanut tai oli aloittelemassa peltometsäviljelyä omalla tahollaan kotipuutarhoissa, pelloilla tai metsissä. Oli istutettu puukujanne, valtava määrä siperianhernepensaita(200kpl) sekä kymmenittäin hedelmä- ja pähkinäpensaita. Projekteja suunniteltiin ja toteutettiin myös yhdessä eri organisaatioiden, kuten oman kotikaupungin kanssa.
Erityisesti mieltä lämmittävä pieni käytännön toimi oli kirjoitettu yhdelle lehdelle, jossa luki: “Päästin lampaat metsään” Ymmärrettäköön, että tämän mutkattomalta kuulostavan toimenpiteen ympärille rakentuu lukuisia maatilan pieniä ja suurempia päivittäisiä työtehtäviä: suunnittelua, toteutusta ja tiedonhankintaa. Joka päivä. Tietoa on onneksi pian agrometsätaloudesta enemmänkin saatavilla ainakin koulutuksen muodossa, sillä useammalla taholla on järjestetty metsäpuutarhaviljelykursseja ja suunnitellaan tulevia koulutuskokonaisuuksia ja kertaluonteisia luentoja. Agrometsätalousasioissa on tehty myös vaikuttamistyötä esimerkiksi ruokaviraston ja ELY- keskuksen suuntaan ja peltometsäviljely on saatu mukaan monimuotoiseen viljelyyn Uudenmaan ELY:n CAP27 työpajaan. Kirjoittamistyötä on myös tehty, esimerkiksi agrometsätalouden sanaston kehitykseen ja kasvintuotanto-oppaaseen liittyen.
- toinen kuva puusta*
viljely
-istutin 50 pähkinää
-villit ja viljellyt
-Istutin 200 siperianhernepensasta
-Harjoittelen viljelyksiä pienimuotoisesti kotipuutarhan muodossa
-Ideoitiin viljelijän kanssa pellolle eroosioaitaa ja pensasmustikan viljelyä
-2 puuntainta pitäisi siirtää Keski-Suomeen laitumelle (Mandshurian jalopähkinää)
-Istutin puukujanteen ystävän maatilalle
-Tein syötävää metsäpuutarhaa
-Peltometsäviljelyn aloittaminen (1ha)
-Istutin kymmeniä hedelmäpuita ja pähkinöitä
-Päästin lampaat metsään
-Suunnitelmissa hakkuuaukioiden ja peltojen hankintaa ja metsäpuutarhoittamista.
-Vartoin 50 päärynää ja siideriomenia
-Suunniteltiin kaupungin kanssa mahdollisuuksia peltoalueella
Politiikka
-Saatiin peltometsäviljely mukaan monimuotoiseen viljelyyn Uudenmaan ELY:n CAP-työpajassa
-Viestin ELY- keskukseen ja ruokavirastoon pähkinöiden tukiasioista.
Tutkimus
-Haetaan rahoitusta eurooppalaiseen agroforestry hankkeeseen. Suomi mukana!
-Vedämme pähkinähanketta kestävien pähkinäkasvien kokeiluun Etelä- Suomessa
Koulutus
-Opetamme agrometsä- ja metsäpuutarhaviljelyä Livian maaseutuopistossa
-Ympätään aatetta kursseihin ja tutkimukseen
-Suunniteltu metsäpuutarhaviljelykurssia, Turku
– Järjestän luennon peltometsäviljelystä
-Kirjoitin sanastosta pari julkaisua vuosi sitten (mihin tää kuuluu?)
-Kirjoitin kirjan luvun agroforestrysta Uudistuva kasvintuotanto- oppaaseen.
-Paleobotanisen tiedon tuonti tulevaisuuden puuvalintoihin
-Työstetään kurssia ja sen aikaansaamista
-Perustimme kaksi pysyvää yrttipenkkiä, järjestimme metsäpuutarhakurssin ja perustimme metsäpuutarhan, tutkimme uudistavaa viljelyä ja alamme levittämään siitä tietoa.
Muu
-Tein opparin ja valmistuin opeksi
-Olen uteliaana tutustunut peltometsäviljelyn ekologisiin hyötyihin ja pyrkinyt virittämään alan tutkimusta Suomessa. Puhunut ja kirjoittanut aiheesta.
-Hakeudun mukaan hankkeisiin
-Mikä on puustoisen maatalouden Suomen malli?
-Pellon määritelmä joustaa. (Vai joustaako?)
-Stand up, Tuuli
* kuva *
Iltapäivä oli varattu World Cafe työskentelylle. Jakauduimme ryhmiin ja pohdimme Agrometsätalouden nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.
* kuva *
Mitä tietoa tarvitaan?
Työskentelyyn osallistuneiden mukaan tarvitsemme tietoa agrometsäviljelyyn soveltuvista kasveista eri kasvuvyöhykkeillä. Viljelykäytännöt pohjoisissa oloissa mietityttävät myös. Kasvien erilaiset ominaisuudet kiinnostavat ja se, miten kasvien ominaisuuksia voisi hyödyntää viljelytoimissa. Myös varautuminen lämpenevään ilmastoon synnyttää uudenlaista tiedon tarvetta.
Todennetun tiedon tarve agrometsäviljelyn hyödyistä ja haitoista ovat tarpeen ja sen lisäksi tarvitaan paikallista kokemustietoa ja esimerkkejä maailmalta. Tukirakenteen ja rahoituskuviot mietityttävät käytännön viljelijöitä ja siksi olisi hyvä tuottaa käytännönläheinen opas talousasioiden selvittelyn tueksi.
* kuva *
Tulevaisuuden agrometsätalous on..
Word Cafe- työskentelyssä pohdittiin myös, millaista agrometsätalous on kymmenen vuoden kuluttua ja miten voimme edetä kohti visiota jo tänään. 2030- luvulla agrometsätalousjärjestelmät ovat vakiintuneet kiinteäksi osaksi ruoantuotantoverkostoa, kotipuutarhatuotantoa ja lainsäädäntö on muokattu tukemaan agrometsätaloustuotantoa ja menetelmiä käytetään esimerkiksi vakiintuneina toimenpiteinä vesiensuojelussa ja monimuotoisuuden tukemisessa. Pellon pientareet, laitumet ja vesistöjen reunavyöhykkeet on valjastettu agrometsätaloustuotantoon ja ympäristönsuojeluun. Agrometsätaloustuotanto monipuolistaa myös ruoantuotantoa tuomalla markkinoille muitakin tuotteita, kuin ruoka- aineita. Esimerkiksi lääkeaineita, kuituja ja väriaineita tuotetaan ruoan- ja puuntuotannon ohella.
Kymmenen vuoden kuluttua agrometsätaloutta voi opiskella kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi on olemassa taho, minkä puoleen voi kääntyä, kun haluaa saada mitä tahansa tietoa agrometsätaloudesta.
Millaista toimintaa tarvitaan?
Mitä meidän sitten tulisi tehdä? Agrometsätalouspäivän osallistujat ovat selkeästi aikaansaavaa väkeä, joten monenlaista agrometsätalouden edistämistoimintaa tehdään monella eri sektorilla, niin käytännön toteutuksen-, kuin tutkimuksenkin saralla.
Soveltava tutkimus ja koetoiminta nousi esiin heti ensimmäisenä, kun agrometsäpäivän osallistujat löivät viisaat päänsä yhteen. Todettiin, että esimerkiksi arvopuiden istutusaika on NYT, jos halutaan kehittää tietoisuutta arvopuiden kasvatuksesta ja varautua ilmaston lämpenemiseen. Myös kotitarveviljelijät ja mökkiläiset voitaisiin innostaa istuttamaan pähkinöitä tuija-aitojen sijaan.
Koulutuskentällä kaivataan järjestelmällisyyttä ja jatkuvuutta toiminnoissa. Oppilaitoksia tulisi hyödyntää entistä enemmän koetiloina. Tutkimus- oppilaitosyhteistyötä siis tarvitaan!
Selvää on, että agrometsätalouden edistäminen Suomessa kaipaa monenlaista osaamista ja sitä Suomesta myös löytyy. Tarvitsemme osaamista ja toimintaa esimerkiksi viljelytiedottamisen ja tuotteiden tunnetuksi tekemisen saralla. Agrometsätalousasiaa on pidettävä aktiivisesti esillä. Tarvitsemmme innostuneita ja äänekkäitä toitottajia kaikenlaisissa foorumeissa kaikenlaisilla osaamistaustoilla.
Viljelijäryhmien suhteen tulee järjestää tilaisuuksia kouluttautua ja innostua toiminnasta. Esimerkiksi pellonpiennarpäivät toimivat hyvänä fooruminan yhteisoppimiselle. Myös markkinoinnin suhteen viljelijät voisivat tehdä enemmän yhteistyötä.
Peltometsäviljely tarvitsee avukseen tuotteiden ja toiminnan brändäystä. Agrometsätaloustuotanto vastaa monen tietoisen kuluttajan tarpeisiin, kun vain ensin tiedetään, mistä on kyse. Mielikuvamarkkinoinnin avulla voidaan korostaa suomalaista ja ympäristöystävällistä tuotantoa: pienpanimoiden tuottama paikallinen agrometsäolut tai metsälaidunjuusto nousivat esiin aktiivien visioissa. Agrometsätilat voisivat toimia myös nykyistä enemmän maatilamatkailukohteina.
Yhteistyö voimavaraksi
Agrometsätalous on jo itsessään menetelmänä yhteistyöhön innostava, sillä se yhdistelee elementtejä maatalous- ja metsätaloussektoreista sekä kasvintuotanto ja puutarha-alasta. Puustoa voi hyödyntää kaikenlaisessa tuotannossa kotielämistä kotipuutarhoihin. Eri organisaatioiden yli rakentuvaa yhteistyötä tarvitaan eri tuotantosuuntien rajojen välisen yhteistyön ohella.
Maanomistajien ja osaajien olisi myös löydettävä toisensa: pienet- ja suuret toimijat,
kulttuuripalvelut, ruokajärjestelmäosaajat, elintarviketeollisuus, koulut ja tilat (lapset, nuoret, ja aikuiskoulutus) metsästysseurat, kansainvälinen yhteistyö, hankkeet, maatalous- ja metsätalouden eri sektorit, viljelyneuvonta, tutkimus, viljelijät ja kumppanuusmaatalous tarvitsevat yhteistyötä mahdollistavan foorumin tuekseen.
Pellavan tuotanto uuteen nousuun Suomessa.
Tapahtuman loppuhuipennuksena Leena Pesu esitteli vieraille upeat pellavaviljelmät sekä kertoi pellavantuotannosta Mattiloiden tilalla. Leenan visioissa kajastaa lähialueyhteistyö ja pellavan paluu suomalaiseen kulttuuriin. Kilpiässä kokeillaan nyt kuitupellavan viljelytekniikkaa ja ranskalaisten lajikkeiden soveltuvuutta Suomen kasvukauteen. Pellavantuotannon ylösajo teolliseen mittakaavaan on horisontissa siintävä päämäärä.